Nykymuotoinen yleiseen äänioikeuteen ja yksikamariseen kansanedustuslaitokseen perustuva suomalainen demokratia sai alkunsa vuonna 1906. Eduskuntavaalit järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna1907
Ankarat venäläistämistoimet olivat Suomen suuriruhtinaskunnassa mm. Venäjän-Japanin sodan aikana hellittäneet hetkeksi. Venäläistämistoimista totesi isoisäni sisko päiväkirjassaan ylioppilasvuodeltaan 1905
...saimme nähdä miten raaka voima hyökkäsi kansamme kimppuun ja tahtoi riistää kalleimpamme. (Vanhempiemme) ei tarvinnut nähdä, ollessaan nuoria ja kiihkoisia, santarmien tulevan kotiinsa ja nuuskivan yksityisiä papereitaan tai omien kansalaisten ilmiantavan parhaita miehiään, vaan me sen näimme. Me näimme esivallan muuttuvan vääryyden toimeenpanijaksi ja tyrannien nöyräksi palveliijaksi ja sielunpaimenemme pettävän yhteisen asian.Anna Makkonen on julkaissut Kertun päiväkirjan teoksessaan "Sinulle", SKS, 1996.
Venäjä hävisi sodan Japanille ja keisari oli pakotettu myötäilemään poliittista oppositiota Venäjällä ja Suomessa oltiin rivakoita rivakoita. Äänioikeusuudistus toteutui 1906 Suomessa salamannopeasti. Muutos oli melkoinen: rajoitetusta äänioikeudesta hypättiin suoraan yleiseen äänioikeuteen, naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa ja Valtiopäivistä tuli Eduskunta. Poliittinen elämä maassa muuttui. Työväestöä ja talonpoikia lähellä olevat puolueet astuivat esiin. Poliittinen toiminta oli aktiivista ja se huipentui eduskuntavaaleihin maaliskuussa 1907.
Sukututkimuksessa ei useinkaan tule pohdittua esi-isien poliittisia mielipiteitä mikäli po. henkilö ei ole ollut nimenomaan aktiivisesti mukana politiikassa. Isoäitini vakiovastaus kysymykseen mitä puoluetta hän äänestää oli aina "no ristillisiähän minä", mutta ei kuulostanut kovin vakuuttavalta. Muut esivanhemmat vaikuttavat esimerkkinsä ja tekojensa perusteella Suomalaisen Puolueen ja Ruotsalaisen Puolueen kannattajilta. Mitenkähän tätä olisi tutkittava?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti