Sivusto päivittyi

Historismi.Net sukupuuesitys webissä oli tähän päivään saakka noin vuoden jäljessä tutkimusta. Nyt tilanne on korjattu. Lisäksi monet muutkin sivut ovat saaneet joko kokonaan uutta sisältöä tai tuntuvan päivityksen.


Tällä uutispalstalla olen aiemmin luvannut että päivitän sukupuun tiedot heti kun saan aikaiseksi kunnon WWW-esityksen käytössäni olevalla Legacy Familytree -ohjelmalla. Nyt on ensimmäinen tällainen sivusto selattavana. Olen melko tyytyväinen, mutta samalla uskallan sanoa, että pidin edellisestä versiosta enemmän vaikka kelvollista html:ää tämä uusikin on.

Hyvä puoli Legacyn web-esityksessä on se, että itse ohjelman vankka tieteellinen ote tarkkoine viittauksineen on helppo esittää netissä. Visuaalisesti sivut voisivat olla räätälöitävämmät, ja englannin kieli puskee esiin vähän sieltä sun täältä. Henkilölistauksessa mm. Å, Ä ja Ö ovat kaltoin kohdeltuja. F a m i l y l i n k s -ruudussa ei näy kohdehenkilön sisaruksia enää, puute sekin.

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä - mutta parannettavaa on. Odotan innolla että GenDesignerin uusi versio valmistuu. Koska sekä se että legacy käyttävät uusinta GEDCOMia, siirtyvät Legacyn hyvässä hoidossa tutkitut tiedot mutkitta GenDesigneriin, jonka WWW-esitys tulee olemaan huippuluokkaa.

Sukupuussa on nyt siis paljon uutta tutkimusta ja paljon korjauksia, joita te hyvät ystävät ja sukututkimuksen harrastajat olette vuoden aikana sähköpostitse tai palautesivun kautta lähettäneet. Kiitoksia. Itse vastaan tietenkin kaikista virheistä joita esitykseeni on jäänyt. Huomaan selattuani taulustoa nyt valmiina, että olen käyttänyt Legacyn runsaita ominaisuuksia vähän eri tavalla eri aikoina, ja että viittausten paikalleen osuttamisessa on sattunut virheitä. Tämän vuoksi sivut ovat henkliöstä riippuen aina vähän eri näköiset. Lisäksi - muutamat uudet tiedot joiden piti olla esityksessä mukana, eivät olekaan. Korjaan sivustoa nyt aina vähitellen.

Tutkimus-sivulta ovat lähes kaikki alasivut päivittyneet. Uutena tulokkaana esitämme ylepeänä nyt ensi kertaa "Rahat ja mitat". "Termit ja lyhenteet" sivulla on suoritettu tarkistuksia ja lisäyksiä. "Lähteet ja viitteet" on saanut ensi kertaa täytettä. "Tutkimuslinkkejä" on päivitetty ja samasta paikasta käsin tulevat myös näiden sukujen tutkijat tutuiksi. "Analyysi" on päivitetty ja "Sukututkimusvinkkejä" on siirretty Uutiset-sivulta Tutkimus-sivulle. Vaan katsokaa itse - ja antakaa palautetta.

Kuuma kesä kannattaa viettää arkistossa

Kun ulkona on neljäkymmentä astetta ja arkistossa korkeintaan kaksikymmentä, kukapa ei mielellään pistäytyisi arkistossa tutkimassa sukuaan?

Loukkasin juuri ennen kesälomaa nilkkani kohtuullisen hyvin, joten ulkona liikkuminen jäi ehkä tavallistakin vähäisemmäksi - Islannin retkeä lukuunottamatta. Islannissa sukututkimus on muuten hyvin suosittu harrastus.

Ennen matkaa ja matkan jälkeen oli tilaisuus käydä varjoisassa arkistossa, ensin Turun Maakunta-arkistossa, jossa opastin äitiäni mikrofilmien salaisuuksiin, samalla kun tarkastelimme Rainio- ja Aunela -sukuja. Islannista tultua oli tilaisuus pistäytyä Kansallisarkistossa ennen kesämökille menoa, tällä kertaa tutkimussuunnitelmassa oli Aunela-sukuun liittyvät Haikari ja Napola.

Arkistossa aina aika lentää

Niin nytkin - mutta tällä kertaa aikaa riitti vielä muuhunkin tarkasteluun. Olisi todella mukava löytää jäljet Taneli Juhonpoika Störille (Daniel Johansson Stör) joka putkahtaa Iitin Vuolenkosken Heiskalaan ja katoaa Suomen Sodan melskeissä merkinnällä "i häkten iärnbeslagen" eli häkkiin raudoihin lyöty. Olisivatko venäläiset olleet asialla Iittiä vallatessaan? Tähän mielellään kuulisi ideoita innokkailta tutkijoilta.

Tanelin jälkeläisistä -ei niinkään arkistoon liittyen mutta muuten iloisena uutisena - tavoitin puhelimitse Tapani Laaksosen, Kanadaan muuttaneen Roope Antinpoika Laaksosen pojanpojan. Tapani elelee Kanadassa ja puhuu edelleenkin todella hyvää Suomea! Hänellä olisi aikomus tulla vierailulle Suomeen kesällä 2004 tai myöhemmin. Siinä olisi Rainion suvulla kokoontumisen aihetta.

Tuisku-Camenaeus ja Kollin

Orimattilalaiset Tuisku-Camenaeus ja Kollin -suvut liittyvät yhteen. Siinä ei ole mitään uutta sinänsä, isänisäni isä Vilho Hirvelä oli Tuisku-Camenaeus -sukua ja hänen puolisonsa Emilia oli puolestaan Kollin. Mutta on jotain muutakin...

Selaillessani aikanaan Tuovi Tuuran jäämistöstä saamaani kirjeaineistoa, tulin sellaiseen käsitykseen että myös Emilian suku, Kollin, voisi olla TC-suku. Emilia Kollinin ja Kalle (Kaarlo) Kollinin lapset tietenkin olivat TC-sukua, koska heidän puolisonsa olivat... mutta...

Kollinithan ovat Tuisku-Camenaus sukua Piekkarin kautta

"Kollinithan ovat Tuisku-Camenaus sukua Piekkarin kautta" kirjoitti isäni serkku Tuovi Tuura isoisäni serkulle Aarne Kollinille, ja samaan mahdollisuuteen viittasi TC-tutkija Elli Snellman muutamassa kirjeessään Tuoville.

Mihin tuo oletus perustui? Tätä tukevia dokumentteja ei ollut missään ainakaan vahingossa löydettäviksi. Tuisku-Camenaeus -tutkijakokouksessa Helsingissä 1999 ei asia tuntunut olevan kokonaan uusi, mutta toisaalta ei kukaan tiennyt siinä tilaisuudessa kertoa, mitä kautta tuo yhteys olisi tai kuka asiaa olisi tutkinut.

Nyt kevättalvella tutkin asiaa Mikkelin maakunta-arkistossa ja löysin yhden yhteyden - juuri Piekkarin kautta. Siispä Kustaa Kollinin ja Maria Helena Piekkarin jälkeläiset ovat TC-sukua ainakin yhtä reittiä, ja vastaavasti Simolin-Hirvelä -suvun TC yhteydet lisääntyivät yhdellä. Tämä uusi yhteys syntyy Heikki Samsoninpoika Tuisku-Mäkelän kautta. Hilkka Linnan ensimmäisessä Tuisku-Camenaeus -sukukirjassa (TC1:ssä) mainitaan juuri tämän sukuhaaran kohdalla, että sukua on tutkinut kaksi tutkijaa, ja että tuloksia julkaistaneen myöhemmin, mutta keihin tässä viitattiin, ei ole minulla vielä tiedossa.

TC -kantavanhempien, Heikin ja Beatan, lapsista Heikki Heikinpojan tytär Liisa avoitui Martti Ristonpojan kanssa Hollolan Nokkolaan. Siksi säväytti tuossa tutkimuksessa se, että Juho
Aaronpoika Piekkarin isoisä oli kotoisin Hollolan Nokkolan Tommolasta, Risto Juhonpoika. Hänen isänsä oli Juho Ristonpoika. Risto ei ole nimenä harvinainen Hollolassa - mutta saapa nähdä, mitä uusi tutkimus tältä osin tuo julki.

Yhteistyössä sivusto kehittyy

Kun kiire haittaa harrastuksia, on mukava että tuttavilla on paremmat edellytykset tutkimuksen tekemiseen, ja että kiinnostus sukututkimusta kohtaan vain lisääntyy. Yhteistyötä on tietenkin monella tasolla.

Kaarlo Tiesmaa etenee tutkimuksessaan säntillisesti ja määrätietoisesti - Tidström-tutkimuksen rinnalla Kaarlo on jo ehtinyt aloittaa Eurelius-Palmfors sukujen tarkennukset Historismi.Netin sukutauluissakin esitetyn raakadatan lisäksi. Hienoa.

Yksi hyvä uutinen lisäksi on se, että sain Millennia Corporationin ohjelmistonikkareilta heidän lupaamansa versionLegacy 4:sta, jossa oli korjattu useimmat toivomani puutteet WEB-esityksen luonnissa. Nyt tuo päivitys on jo kaikkien saatavissa. Miksi sukutaulusto Historismi.Netissä ei sitten ole jo päivitetty uuteen uskoon ja kaikkine uusine tietoineen? Se on toinen tarina, ja lyhyt: ei ole ollut aikaa. Olenkin pohtinut ajankäytön merkitystä artikkelissa jonne pääsee tuolta etusivulta. Mutta: jos joku on kiinnostunut tutustumaan Legacyyn sukututkimusohjelmistona, voin suositella kyllä. Ohjelmisto on englanninkielinen, mutta taipuu osaajan käsissä suomenkielelle.

Positiivista mielenkiintoa on ollut Orimattilan sukuja kohtaan - ja etenkin Kollin -suvun pikkuserkkuni ovat ottaneet yhteyksiä. Järvikylän Juonala-Järvinen -sukujen yhteydet Piekkariin ja Hirvelöihin ovat myös kiinnostaneet, ja uusia tuttavuuksia on luotu. Ristolan Kososet, Tuusulan Nikanderit ja Iitin Napolat ovat myös saaneet kiinnostuneita tutkijoita hakeutumaan näille sivuille. Tässäkin tapauksessa uusia tuttavuuksia on saatu solmittua yhteisiä esivanhempia on löydetty (Napolan osalta tutkimus on vielä pahasti kesken).

Sivustolla on ollut monenlaista keskustelua, ja toiveita sekä ehdotuksia Historismi.Netin kehittämiseksi on esitetty myös kirjeitse! Kiitos paljon. Huomioin ehdotuksista niin paljon kuin mahdollista. Heikki Särkälle erityiskiitos postista johon palaan mahdollisimman pian. Teen joka tapauksessa tänä vuonna sivun jolla esitellään tutkijoita, joilla on Historismi.Netin kanssa yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olen valmistellut javascriptiä, jolla tällä sivustolla esitettävät sähköpostiosoitteet voi suojata spam-robottien hauilta. Niinpä nuo yhteystiedot tulevat olemaan turvassa spammaajilta. Mitat ja rahat -sivu on pahasti kesken, mutta tulossa.

Vaalihumua

Eduskuntavaalit lähenevät niin että tänään oli viimeinen ennakkoäänestyspäivä ja 16.03.2003 on siniristilippu tangossa vaalipäivän merkiksi. Kaikki äänestämään, olipa poliittinen kantanne voi mikä hyvänsä!

Nykymuotoinen yleiseen äänioikeuteen ja yksikamariseen kansanedustuslaitokseen perustuva suomalainen demokratia sai alkunsa vuonna 1906. Eduskuntavaalit järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna1907

Ankarat venäläistämistoimet olivat Suomen suuriruhtinaskunnassa mm. Venäjän-Japanin sodan aikana hellittäneet hetkeksi. Venäläistämistoimista totesi isoisäni sisko päiväkirjassaan ylioppilasvuodeltaan 1905

...saimme nähdä miten raaka voima hyökkäsi kansamme kimppuun ja tahtoi riistää kalleimpamme. (Vanhempiemme) ei tarvinnut nähdä, ollessaan nuoria ja kiihkoisia, santarmien tulevan kotiinsa ja nuuskivan yksityisiä papereitaan tai omien kansalaisten ilmiantavan parhaita miehiään, vaan me sen näimme. Me näimme esivallan muuttuvan vääryyden toimeenpanijaksi ja tyrannien nöyräksi palveliijaksi ja sielunpaimenemme pettävän yhteisen asian.

Anna Makkonen on julkaissut Kertun päiväkirjan teoksessaan "Sinulle", SKS, 1996.

Venäjä hävisi sodan Japanille ja keisari oli pakotettu myötäilemään poliittista oppositiota Venäjällä ja Suomessa oltiin rivakoita rivakoita. Äänioikeusuudistus toteutui 1906 Suomessa salamannopeasti. Muutos oli melkoinen: rajoitetusta äänioikeudesta hypättiin suoraan yleiseen äänioikeuteen, naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa ja Valtiopäivistä tuli Eduskunta. Poliittinen elämä maassa muuttui. Työväestöä ja talonpoikia lähellä olevat puolueet astuivat esiin. Poliittinen toiminta oli aktiivista ja se huipentui eduskuntavaaleihin maaliskuussa 1907.

Sukututkimuksessa ei useinkaan tule pohdittua esi-isien poliittisia mielipiteitä mikäli po. henkilö ei ole ollut nimenomaan aktiivisesti mukana politiikassa. Isoäitini vakiovastaus kysymykseen mitä puoluetta hän äänestää oli aina "no ristillisiähän minä", mutta ei kuulostanut kovin vakuuttavalta. Muut esivanhemmat vaikuttavat esimerkkinsä ja tekojensa perusteella Suomalaisen Puolueen ja Ruotsalaisen Puolueen kannattajilta. Mitenkähän tätä olisi tutkittava?

Tapaamisia, kohtaamisia ja jälleennäkemisiä

Historismi.net -sivut ovat tuoneet sähköpostituttaviksi parin vuoden aikana monia sukututkijoita kotimaasta ja ulkomailta. Meitä on yhdistänyt kiinnostus sukututkimukseen ja paikallishistoriaan. Nyt on alkanut löytyä entistä enemmän yhteyksiä henkilöihin joiden esivanhemmat ovat Historismi.netin sukupuussa - joskus vähän "kautta rantain", mutta kuitenkin. Tällaisia yhteyksiä on ollut iittiläisen Napola-suvun ja orimattilalaisten Simolin- ja Piekkari-sukujen puitteissa.

Sähköpostiyhteys on toki sävähdyttävä, mutta puhelinkeskustelu tai henkilökohtainen tapaaminen on toki vielä sykähdyttävämpi. Isoäitini serkun Marianna Rusellin (os. Tidström) puhelinsoiton jälkeen on Tidström-Tiesmaa -tietämys lisääntynyt runsaasti ja luvassa on Sukukuviin taas uusia vanhoja kuvia. Isäni velipuoli Risto Hirvelä oli puhelinyhteydessä ja sisarpuoleen Leena Hirvelään törmäsin Helsingissä SMKJ:n workshopissa Wanhassa Satamassa. Äitini pikkuserkku Lauri Kosonen käväisi tervehtimässä ihan paikan päällä. Jutustelun yhteydessä aina jotain tiedonmurenaa on tarjolla.

Yksi "kohtaaminen" oli tässä joulun aikaan, kun tein isänisäni siskon, Aune Hirvelän, eräässä puuropuheessa siteeraaman ohjeen mukaista ohraryynipuuroa. Tuo puhe ja resepti oli mukana pari vuotta sitten haltuuni tulleissa kirjeissä. Leivinuunia minulla ei ollut käytössä, mutta silti suvun "salainen" ohrapuuroresepti tuotti todella herkullisen lopputuloksen!!

Sukututkimusterveiset

Nämä sivut on löydetty laskurin mukaan jo tuollaiset 16000 kertaa sitten heinäkuun 2000, ja käyttäjiä on monesta maasta, Suomi, Ruotsi, Kanada, Sveitsi ja Yhdysvallat kärjessä, mutta myös Meksikosta, Brasiliasta ja Etelä-Afikasta! Tervetuloa vain kaikki.

Vanhaa levyä pyörittääkseni on syksy kiireistä aikaa ja sukututkimus pyörii enimmäkseen takaraivossa odottaen rauhallista hetkeä jolloin siihen pääsee keskittymään. Huh... aineistoa on kertynyt jo vaikka miten, mutta lisää vain tekee mieli.

Olen saanut monelta kommentteja ja tarkennuksia sukutauluihin ja tulen ne kyllä päivittämään internetiinkin. Päivitetyt tiedot ja ah niin paljon tutkimusta on syötetty tietokantaan, mutta vielä odotetaan parin bugin korjausta Legacy Family Tree -ohjelmassa. Olen ollut suoraan yhteydessä ohjelmiston ohjelmoijatiimiin ja uskon että pian saan ulos sellaisen WWW-esityksen joka kelpaa Historismi.Netissä näytettäväksi. Tuo versio Legacystä on sitten varmaan teille muillekin MUST.

Minua on pyydetty suunnittelemaan historiikkia isänisästäni Paavo Hirvelästä. Kovasti kiinnostaisi kerätä Lammin-Kosken-Tuuloksen ihmisiltä muistoja tästä pidetystä kunnanlääkäristä... työmäärä vain mietityttää (siis oma, ei Paavon : )

Ellis Islandin tarinoita

Yhdellä iltamyöhäisellä nettimatkalla käväisin linkkisivuiltani löytyviä linkkejä lävitse ja juutuin pitkäksi aikaa Ellis Islandille - Vapaudenpatsassaarelle, jota kautta maahanmuuttajia virtasi Yhdysvaltain itärannikolle ja siitä eteenpäin Villiin Länteen tai Villiin Pohjolaan.

Sivusto tarjoaa mahdollisuuden tallentaa löydöksiään omaan "My Ellis Island Records" -kansioon. Sieltä löytyivät kaikki maahanmuuttomanifestit jotka olin tallentanut edellisellä vierailulla, varmaan vuosi sitten. Nyt, Tidström -tutkimuksenkin taas vauhdituttua kiitos Kaarlo Tiesmaan, oli ilo havaita että Torsten ja Magnus Tidströmin maahanmuuttoasiakirjat olivat todellakin heidän.

Torstenin nimi tosin oli kirjoitettu miten milloinkin, oli Forsten ym. mutta samoista ihmisistä kyse. Ja miten lie välttänyt silmän vuotta aikaisemmin - koko vanhan asiakirjan sai eteensä alkuperäisenä skannauksena! ja siinä oli kaikki lisätiedot mitä viranomaiset olivat maahanmuuttajista merkinneet: pituutta, hiusten väriä, tuntomerkkejä, taalojen määrä saapuessa, kuka oli maksanut lipun, kenen luo oli menossa ja mihin osoitteeseen... Mukava oli myös huomata että kukaan sukulaisistamme ei ollut "vallankumouksellinen!!" Siispä siitä tarkistamaan kaikkien tiedossani olleitten USA:an muuttaneiden tai siellä käyneiden sukulaisten maahanmuuttoasiakirjat. Roope Laaksonen, Karl Kollin ja runsaasti Pada-sukua!

Isoisäni isoisän siskon Hilja Heleniuksen (os. Simolin) manifesti tuntui olevan kadoksissa. Miehen, Karl Heleniuksen matkat oli hyvin tallessa, mutta Hiljaa ei löytynyt. Siirtolaisinstituutin hakukoneesta nähdään että hän lähti joulukuussa 1892 Hangosta Uranialla, määräpäänä New York, mutta ei mainita millä laivalla hän jatkoi Englannista. No... netti on tietoa pullollaan ja selvitin että s/s Umbria oli ainut Euroopasta joulukuun lopulla tullut laiva. Tietotekniikka vinoili eikä suostunut hetkeen näyttämään asiakirjoja oikealta ajalta.

Mutta sitten alkoi toimia ja löytyi maahanmuuttokirjojen mukaan Venäjältä saapunut, viimeisenä oleskelupaikkanaan Euroopassa Varsova, nuori rouva Hilza Helenins! s/s Umbria koki muuten tuolla matkalla kovia ja tuli New Yorkiin myöhässä 31.12.1892 rikkoutuneen potkuriakselin kanssa. Miten se sen teki? Käytti purjeitaan! Tuon jälkeen laiva purjehti tyhjillään Liverpooliin jossa sille tehtiin mittava korjaus ja muutoksia - mm mastoja poistettiin. Niinpä seuraavan potkuriakselin rikon myötä 1893 laiva ajelehti ja piti korjata merellä.

Hiza Heleninsin kanssa oli peräjälkeen kirjattu kovin suomalaisia varsovalaisnimiä. Siinä missä viimeinen residenssi vaihtuu Varsovaksi, ja jonka alle kaikki on merkitty yhtäläisyysmerkillä, on ylimpänä ulkomaalainen nimi, eli maahanmuuttoviranomainen on ollut laiska tai kielitaito-ongelmat ovat vaivanneet ja hän on merkinnyt kaikki Venäjältä tulleet outoa kieltä puhuvat Varsovasta tulleiksi. Venäjä - no, sitähän Suomi osaltaan oli autonomioineenkin. Näin tämä ongelma oli ratkennut. Tästä on juttua Emigraatio-sivulla jonne pääsee Suvut -esittelyn kautta.

Sitten kun saa nämäkin elämäkertatietoihin niin vot!

Markkinahumua Heinolassa 1824

Alunperin 1.5.2002 - Päivitetty 10.7.2002.

Maaliskuussa oli hetkinen aikaa pistäytyä Mikkelin Maakunta-arkistossa ja rullata mikrofilmiä koneessa edestakaisin. Erityisenä kohteena oli nyt Isoäitini Aino Kososen isän esipolvien tutkimus, erityisesti Vuolenkosken Heiskalan/Keikin ja Uimilan Pekkolan ja Kauppilan taloihin liittyen. Mikrofilmistä ei paikoin tahdo saada selvää, joten jatkossa on katsottava voisiko kurkistaa maakunta-arkistossa alkuperäiseen kirjaan saakka. Kuitenkin sukupuuta muuttavaa tietoakin on tulossa. 1800-luvun vaihde oli sotaista Iitissä, ja rippikirjan merkinnät monin paikoin vajavaisia.

Rainion sukupuun esi-isä Taneli Juhonpoika Heiskala paljastui nyt sotilaaksi Daniel Johansson Stör ja samalla käsitys Heiskala-talon siirtymisestä suvussa isältä pojalle sukupolvesta toiseen saa väistyä. Tanelin kohtalona muuten oli joutua myöhemmin "raudoissa häkkiin" -miten ja missä, jää vielä selvitettäväksi.

Samalla tuli selvitettyä esipolvien "rötöstelyä", olihan mm. Samuli Samulinpoika Keikki eli Pekkola tuomittu metsänhaaskauksesta - eli naapurin metsään puuttumisesta - pariinkin otteeseen sakkoihin. Entä miten päättyi Juho Erkinpoika Pekkolan hevosmarkkinaretki Heinolaan 1.10.1824? Tuli syyte juopumuksesta ja metelöinnistä. Orimattilassa taas viinanpolttoa jatkettu oikein urakalla vaikka keisari yllättäen teki siitä laitonta. Näistä saamme sukutauluun mielenkiintoisia elämäkertatietoja - kesän 2002 aikanako?

Miksi olen sukututkija?

Tässä amerikkalaisen sukututkijan June Pelon Finngeniin jättämä teksti, joka siellä on saanut positiivista palautetta. Teksti on peräisin tuntemattoman sukututkijan kynästä. Englanninkielestä mukaili Tapani Tunkkari.

Minusta tuntuu, että joka suvussa on yksi, jonka kutsumus on etsiä esi-isänsä, liittää lihat heidän luihinsa ja herättää heidät uuteen elämään. Hänet on valittu kertomaan suvun tarina. Samalla hän tuntee, että esi-isät jotenkin tietävät tämän ja hyväksyvät sen. Minulle sukututkimus ei merkitse pelkää kylmien faktojen kokoamista, vaan sitä, että teen eläviksi kaikki, jotka ovat olleet täällä ennen meitä.

Me sukututkijat olemme heimomme tarinankertojia. Jokaisella heimolla on sellainen. Kutsumus tähän työhömme näyttäisi olevan geeneissämme. Edesmenneet kehoittavat meitä: Kerro meidän tarinamme! Ja niin me teemmekin. Löytäessämme heidät löydämme samalla itsemmekin...

Ei ole kysymys pelkästään tosiasioiden dokumentoinnista. On kysymys siitä, kuka minä olen ja miksi teen sitä mitä teen. Kun näkee hautausmaan joutuvan unohduksiin ja peittyvän rikkaruohoihin, silloin on vain pakko sanoa: En voi sallia näin tapahtuvan. Täällä lepäävät sukulaiseni ovat omaa lihaani ja vertani. Saan olla ylpeä siitä, mitä he ovat saaneet eläessään aikaan. Saamme kiittää heitä siitä, mitä nyt olemme. Tapa, miten he selvisivät vaikeuksistaan ja menetyksistään, heidän periksiantamattomuutensa ja sitkeytensä, heidän päättäväisyytensä rakentaa perheelleen elämän edellytykset, kaikki tämä ansaitsee jakamattoman kunnioituksemme.

Saamme olla ylpeitä siitä, miten esivanhempamme loivat kansakuntamme ja säilyttivät sen itsenäisyyden. He tekivät sen meidän vuoksemme, sen vuoksi, että saamme nyt olla sitä mitä olemme. Hekin haluavat meidän muistavan heitä.

Ja niin me tutkimme hartaasti arkistoja ja kirjaamme heidän elämänsä yksityiskohtia, sillä me olemme osa heitä ja he osa meitä. Niinpä minä, kirjurin kutsumuksen saaneena, kerron sukuni tarinan. Joku seuraavasta sukupolvesta on aikanaan ottava saman kutsun vastaan ja liittyvä lenkkinä suvun tarinankertojien pitkään ketjuun. Tämän vuoksi minusta on tullut sukututkija. Saman kutsun ovat laillani saaneet monet muutkin, sekä nuoret että vanhat.
Tuntematon suktutkija.

Euroja!

Joulu 2001 meni ja vuosi vaihtui. Samassa rytäkässä vaihtui asunto joten joulukortit jäivät kiireessä lähettämättä - pahoittelen. Lähetän sitten vaikka pääsiäiskortteja.

Rahayksikön muutos ei ole suomalaisille aivan vieras asia, historiassamme näin on käynyt useastikin. Tottuneelle muovikortin käyttäjälle käteinen euro on vielä toistaiseksi säilynyt kohtuullisen outona.

Vuoden 2002 aikana toivon pääseväni käsittelemään aineistoa jonka keräsin 2001 kesällä ja alkusyksystä - mutta varmasti myös uusia arkistoretkiä tarvitaan.

Löytöjä ullakolta

Monen sukututkijan unelma olisi varmaan löytää säkillinen suvun vanhoja kirjeitä, valokuvia ja asiakirjoja? Kohdallani tämä kävi toteen tuossa kesäkuun alussa kun sain lehtori Alli Hosiaisluoma-Karppisen kautta sadoittain Tuovi Tuuran aikanaan säilyttämiä kirjeitä ja asiapapereita. Kirjeiden kirjoittajat ovat enimmäkseen sukua Hirvelä, Kollin ja Tuura, mm. Aune Hirvelä, Aleksandra Kollin, Vilho Tuura... Näiden osin vanhojen ja hauraiden kirjeiden (jopa 1905 kirjoitettuja) tutkiminen vie aikansa, tulokset näkyvät vähitellen sukutauluston biografioissa.

Muutamilta osin voisi mainostaa että näiden kirjeiden perusteella voisi vaikka kirjoittaa täydennystä tai jatko-osan Anna Makkosen "Sinulle" kirjaan. Jos ette ole tuota vielä lukeneet, kannattaa ottaa yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja ostaa omaksi.
Tulen lähettämään osan kirjeistä kirjeiden kirjoittajien jälkipolvien edustajille ja osan itse kirjoittajille, kunhan olen kopioinut tarvitsemani aineiston.